Pakkaset ovat taas täällä ja puu lämmitys kausi on alkanut. Tähänkin asti olemme käyttäneet leivinuunia ruuanlaitossa, lähinnä eri lihojen valmistukseen; kana, ankka, sorsat ja satunnaisesti jänis, hirvi, kauris ja lammas, silloin kun sitä on ollut käsillä. Pizzaa on tietysti väännetty Vapun ohjeen mukaan 🙂 Leivonta ja valtava 600°C asteen uuni on vähän pelottava yhdistelmä. Mikä on sinänsä hassua, sillä sehän se on suomalaisen ruuan perusta! Kyllä on ennen osattu.
Lähdetään perus asioista… Olemme luopuneet sähköhellasta ja kokkailemme pääasiassa puuhellalla. Kaasuhella on varalla. Sen uuni antaa lämpöä vain alhaalta, joten useat leivonnaiset kärähtävät alta. Olen laittanut pellin ala tasolle jolloin toisaalta uunin kuumennus kestää huomattavasti kauemmin. Puuhellan uunia pitäisi myös paremmin hyödyntää, varsinkin sydän talvella, jolloin tulta pidetään välillä jatkuvasti. Jos kaksi kerroksisen talomme haluaa lämpimäksi vaatii se 2-3 ”liha” laatikkoa puita, jotta talo olisi lämmin 2-3 päivää. Kovilla pakkasilla, siis yli -40°C, tarvitaan 4 laatikkoa.
Jos aloittaa lämmityksen aamulla kl.7 ja polttaa 3 laatikollista, kolaa ja odottaa hilloksen hiipumista, niin saattaa pellin saada kiinni kl.15.00. Silloin lämpötila uunin sisällä on tapissa 300°C eli asteikko loppuu kesken…. Uunin ulkopuolella oleva mittari, mikä johtaa uunin ”kuoreen” on kärähtänyt ja vaihdettu jo kolmeen kertaan. Ei ole nyky mittari tehty kestämään näitä lämpötiloja. Lämpötila nousee pellin sulkemisen jälkeen ja asettuu klo. 20. noin 200°C tietämille. Siis pitkä on lämmitys sessio. Tässä uunissa on myös häkäpelti ja sitä alussa testasimme, mutta se ei toimi. Häkä kuoleman riskiä ei uskalla ottaa. Viimeeksi laitoin aamulla vielä yhden pesällisen, jolloin lämpötila oli ok.
Mietin sitäkin, että jos lämmittäisi vasta illalla? Mutta silloin pitäisi laittaa kello soimaan yöllä, jotta voi sulkea pellin, ettei lämpö karkaa harakoille… ja talo jäisi kylmäksi. Jokainen uuni on oma yksilönsä ja tiedän hyvin, että ”se vaan pitää oppia” ja ”kädellä pitää koettaa” ps. en laita kättä edes 100°C uuniin..🙂
Aloitin leivän teon lokakuussa tekemällä pataleipää. Silloin oli vielä melko lämmintä ulkona ja 2 laatikollista riitti lämmitykseen. Leipä onnistui hyvin ja tein eri jauho versioilla.
Seuraavaksi vuorossa oli Saaristolais leipä. Kolmen laatikon jälkeen uuni on kuuma! Mulla oli yksi leipä padassa ja 2 leipä vuoassa. Ihan ok onnistui, mutta ehkä kuivui vähän ja keski vaiheen voitelu siipappi liemellä, myös kuivui liian nopeasti.
Seuraava ”kunnianhimoinen” yritys oli Karjalanpiirakat…😄 Riisipuuron keitin edellisenä päivänä täysmaitoon. Ensi kerralla ehkä kuitenkin keitän veteen ja lopuksi lisään kermaa, kuten IG-toveri Arja L:n ehdotti. Taikinasta piti tulla 40 kpl, mutta kakkusista tuli niin pikkuruisia, että yhdistin kaksi yhteen. Ensi kerralla pitää kaulita ohuemmiksi ja tietty vielä tarkistaa jauho määrät. Loppu tulos oli ihan ok, mutta makua ei tullut tarpeeksi. Sain mukavia ohjeita, että lisää rasvaa ja suolaa, mitä ohjetta aion kyllä toteuttaa… 😍😍
Korpitalo 🍀 BackcountryHouse 