Vuodet katoaa 1860 luvulla

Nyt kun Etelä-Suomessakin talvi pitkittyi lähes toukokuulle, heräsi ajatus mitä jos talvi vaan pitää pintansa eikä lämpemistä tapahdu. Jos 1860-luvun puoli välissä näin tapahtui, niin mikä estää katovuosien uusiutumisen. Tosin ainakin luulisi, että nyky tiede huomaisi merkit jo ajoissa eikä katovuosi pääsisi yllättämään. Halusin tarkemmin tietää ne syyt ja tilanteen kehittymisen, luettuani muutamia kirjoja, jotka käsittelivät katovuosien ajankohtaa. Uskon myös että näiden vuosien tapahtumat suuntasivat myös oman sukuni tarinaa eli oli lähdettävä Uukuniemeltä etelää kohti etsimään parempia oloja. Tässä pieni raapaisu tilanteen kehittymiseen…

Olosuhteet tuolloin olivat erilaiset kuin nykyisin. Monet ihmiset elivät tuolloin huonossa asemassa, eivät omistaneet mitään ja käytännössä elivät kädestä suuhun. Kansan terveyden tila oli jo valmiiksi heikentynyt ja ruokaa ei ollut tai se oli hyvin yksipuolista, jolloin kulkutaudit iskivät (lavantauti, punatauti ja hinkuyskä) Vuosina 1866-1868 Suomessa kuoli arviolta noin 270 000 ihmistä, mikä oli noin 10% väestöstä. Mikä vastaisi nykyisellä väki määrällä puoli miljoonaa henkilöä.

Tuohon aikaan keväisin, pitkän talven jälkeen ruokaa oli aina vähissä ennen uuden sadon saamista. Vuosina 1865 kesä oli ollut erittäin sateinen, joten perunat ja juurekset mätänivät peltoihin. Viljasato oli huono. Vuonna 1866 Etelä-Suomessa oli paljon lunta toukokuun alussa ja kesä tuli kuukauden myöhässä. Tämä tarkoitti tietysti kevät kylvöjen myöhästymistä ja myös karjanrehua ei saatu riittävästi. Hallat saapuivat koko Suomeen jo elokuussa ja syyskuun alussa alkaneet pakkaset hävittivät sadon kokonaan varsin Suomen pohjois osissa. Alkoi väestön siirtyminen pohjoisesta ja idästä kohti Etelä-Suomea. Ruokaa eikä asumusta ei ollut, joten heillä oli tilapäismajoituksia ja he joutuivat kerjäämään ruokansa. Kansalle jaettiin tietoa sienten käytöstä ruokana, hätäleivän leipomisesta ihmisille ja eläimille.

Myös talvi 1867 oli erittäin ankara ja viivytti kesän tuloa. Helsingin keskilämpötila toukokuussa on yleensä noin +10°C astetta, nyt se oli +1.8°C. Kesä saapui vasta kesäkuun puoli välissä ja järvet olivat jäässä myös ihan Etelä-Suomea myöten juhannukseen saakka.  Alku kesän kalastaminenkin on vaikeaa. Edellis vuoden syyskylvöt olivat epäonnistuneet. Turvauduttiin pettuun ja jäkälään, jauhoja jatkettiin myös ruisoljella. Peruna ja juures satoa ei juurikaan saatu. Vilja sato ei riittänyt edes siemenviljaksi. Rehun puutteen vuoksi karjaa jouduttiin teurastamaan. Kaikkia edellisiä vuosia täydellisempi kato koetteli koko Suomea, Ahvenanmaata ja lounaisia sekä ihän eteläisintä osia lukuun ottamatta.

1868 nälänhätä oli pahimmillaan. Onneksi saatiin ostaa viljaa ulkomailta. Kesällä sää oli hyvä ja sato onnistui, mutta kulkutaudit tappoivat edelleen ihmisiä. Nälkävuosien jälkeen Suomen maataloutta alettiin monipuolistaa ja teollisuutta kehittää.

[Olen käyttänyt myös Vikipediaa tietojen tarkastuksessa]