Pakkasukko saapui…

Pakkaset saapuivat uuden vuoden alkaessa, ensin kevyttä -30°C kylmyyttä ja sitten kolmatta päivää yli -40°C. Se on jo kylmää eikä huvita seisoskella pihalla. Mutta kun on kunnolla päällä vaatteita ja liikkuu ja puuhailee, niin ei se niin kovin hirveää ole 😀 Kylminä päivinä teimme vain ihan pakolliset hommat ulkona; eläinten hoito ja se suurin työ eli polttopuun hilaus sisään. Leivinuunissa poltimme 3-5 ”lihalaatikollista” ja joka päivä. Tämähän on vanha talo, jo 74vuotias. Sähkötkin tulivat vasta 1990 luvulla. Joten esim. vesijohdot on laitettu osittain pakkaselle alttiisiin paikkoihin, silloin seinien eristäminen ei ollut samanlaista kuin nykyisin. Onneksi tänne on kuitenkin vedetty porakaivolta talolle vesiputkessa kulkeva lämpökaapeli, mutta se päättyy kohtaan missä vesiputki tulee taloon sisään. Nyt yli -30°C pakkasilla keittiön ulkoseinä käy niin kylmäksi, että vaikka tuli palaa keittiö hellassa niin keittiön hana jäätyi. Mutta kun pitää kaapin ovet auki ja lämmittää vielä hellaa vähän vielä illalla, niin kaikki toimii. Kolmannen yli -40°C pakkasyön jälkeen, ei mistään hanasta tullut vettä…🥹 Se onkin jo pahempi juttu.

Isäntä epäili ettei vaan porakaivossa vedessä 40 metrin syvyydessä oleva uppopumppu ole rikkoutunut, mikä olisi hyvin vaikea korjata ellei ihan mahdoton nyt talven aikana. Pienempi paha olisi vesiputken jäätyminen kaivossa. Toimeliaana hän avasi kaivon kannen ja poisti eriste levyt ja laittoi kuumailma pistoolin puhaltamaan lämpöä kaivoon ja kannet takaisin. 15 min ja taas vesi virtaa. Syy putken jäätymiseen oli se, että lunta on täällä niin vähän ettei luonnollista lumi eristettä ole paljoakaan kaivon ympärillä. Olen kolannut koko talon ja kanalan ympärille lumivallit, mutta ei tullut mieleen, että kaivon ympärillekin pitäisi kolata. Nyt sekin on hoidettu. Ehdimme jo ajatella mitä jos koko talvena emme saa vettä putkea pitkin sisälle… ei hätää! Ehdimme jo käyttää ulkohuussia, mutta emme ehtineet tehdä vielä avantoa järveen. Ranta saunassa on 90 litran vesipata, joten pesulle pääsisi. Pyykinpesussa olisimme tässä kuvitteellisessa tilanteessa varmaankin tukeutuneet ystävien pesukoneisiin.

Pakkas päivinä tuli kudottua perinteiset KUUSAMO-vanttuut. Tämän perinnekäsityö ohjeen on koonnut Jaana Korpela. Sain ohjeen Karhuntassun opastuskeskuksesta. Ohjeessa on maininta ”Resorion kierreraita tekniikka on Määttälän seudun perinnetyötä, jota Martta Mursu opetti Taimi Pitkäselle” . Kyllä ne menneen ajan emännät ovat olleet tehokkaita. Raskaan ja pitkän työnpäivän jälkeen on vielä kehitelty uusia käsityö tekniikoita!
Teki mieli kuvata oikea -40°C spektaakkeli video, mutta ulkona on mahdotonta kuvata; kamerat hyytyy, paristot tyhjenee, sormet jäätyy ja puhelin hyytyy. Mehän emme tietenkään hyydy…😍 mutta kuitenkin jäi kuvaamatta, mutta ehkä sen voi kuvata myös vain -25°C lämpötilassa…

Eläin Tarinat osastoon olen nyt julkaissut 6 tarinaa. [Löytyy menusta] Useimmat tarinat ovat yli 20v takaa, mutta aivan mahtavasti tulvii muistoja mieleen varsinkin paperivalokuvia hakiessa. En ole edes yrittänyt näitä kirjoitella aiemmin, etäisyys asioihin auttaa paljon. Eläimiä, koiria ja ihmisiä tuli ikävä… Pekka pässiä, Ruskoa, Misua…

Kaupassa olemme käyneet viimeeksi 3 viikkoa sitten 18.12. Kaikki tarpeet ovat riittäneet hyvin, jopa maito, tosin kesto maidot alkaa nyt olla käytetty. Juustokin loppui, mutta kuka sitä kaipaa, kun on oma purkittamaa tomaatti särkeä leivän päälle 😋 Meillä on käytössä ruokakomero / pantry / varmuusvara. Eli ruokaa on komerossa reilusti, uusimmat tavarat laitetaan aina taka riviin ja otamme ruokaa käyttöön aivan kuin kaupan hyllyltä. Mikään ei mene piloille eikä hävikkiä tule. Autoa olemme käynnistäneet vain kerran viimeisen kolmen viikon aikana ja se kannatti! Saimme nauttia ihanan joulupäivä illallisen ystävien luona 😍

Koittakaahan pärjäillä siellä. Taitaa koko Suomessa olla sama Siperian Arctinen Kylmyys. Kyllä se vappuun mennessä helpottaa 🎈🎈